Työhyvinvoinnista
Tutkimusten mukaan opettajan stressillä on suora yhteys pedagogisen työn laatuun ja luokkahuonevuorovaikutukseen. Näin ollen tukitoimet tulisi kohdistaa ennen kaikkea 1) opettajien työhyvinvointiin, 2) pedagogisen työn tukemiseen luokkahuonevuorovaikutusta vahvistamalla sekä 3) rehtoreiden valmiuksiin ja keinoihin johtaa ja tukea työhyvinvointia. Tällä sivulla esittelemme kootusti teoria- ja tutkimustietoa näihin teemoihin liittyen.
Loma on tarkoitettu palautumiseen
Työhyvinvointi
Lomalla on tarkoitus levätä, jotta palaudumme kuormituksesta ennen seuraavaa kuormitusjaksoa. Palautumisen merkitys korostuu opetusalalla, jossa työhön liittyy jatkuva aktiivisuus ja hälytysvalmiudessa oleminen.
Resilienssi on yksilön ja yhteisön kykyä selviytyä
Työhyvinvointi
Resilienssi on selviytymiskykyä ja joustavuutta. Resilientti työntekijä pärjää eteen tulevista haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi on myös yhteisöllistä; se on yhteisön kykyä tukea jäseniään.
Vuorovaikutuksen avulla oppiminen
Vuorovaikutus
Tutkimuksissa opettajan stressin on todettu vaikuttavan myös opettajan ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen. Siksi tukitoimien tulisi kohdistua työhyvinvoinnin lisäksi myös luokkahuonevuorovaikutukseen. KILO-mallissa hyödynnetään Vuorovaikutuksen avulla oppiminen -mallia.
Työstressi vs. työn imu
Työhyvinvointi
Opetusalalla koetaan työperäistä stressiä selvästi useammin kuin muilla aloilla Suomessa. Työn voimavarat ja koettu työn imu auttavat kuitenkin vähentämään koettuja työn vaatimuksia.
Yhteistyöhankkeiden julkaisuja työhyvinvointiin liittyen:
EduRESCUE - resilientti koulu ja koulutus: hankkeen sivustolle
TESSI - Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom: hankkeen sivustolle
EduRescue: Opettajien koronapandemian aikana heikentynyt työn imu ja lisääntynyt työuupumus alkaneet palautua
EduRescue: Opettajien työhön sitoutuminen ja työhyvinvointi koronapandemian aikana
TESSI: Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun