Tietoa opettajan työhyvinvoinnista
Opettajan työhyvinvointiin vaikuttavat omat voimavarat ja toimintatavat, vuorovaikutus oppilaiden ja työtovereiden kanssa sekä työn rakenteet ja johtaminen.
Täältä löydät tiiviitä tietotekstejä sekä podcasteja, joissa tarkastelemme työhyvinvointia tutkimustiedon pohjalta neljästä näkökulmasta: työhyvinvointi, luokkahuonevuorovaikutus, yhteisöllisyys ja työhyvinvoinnin johtaminen.
Vahvuudet työhyvinvoinnin voimavarana
Työhyvinvointi
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen voi vahvistaa työhyvinvointia, työn imua ja merkityksellisyyden kokemusta. Vahvuudet voivat auttaa meitä toimimaan työssä itsellemme luontevalla tavalla ja hyödyntämään sitä, missä olemme parhaimmillamme. Myös työympäristöllä on merkitystä siinä, pääsevätkö vahvuutemme työssä käyttöön.
Miten tukea oppilaan työskentelyyn kiinnittymistä?
Luokkahuonevuorovaikutus
Tutkimusten mukaan myönteinen opettaja–oppilassuhde ja opettajan tunnetuki vahvistavat oppilaan kiinnittymistä oppitunnin työskentelyyn. Opettaja–oppilassuhteen laadulla on merkittävä vaikutus siihen, miten oppilas suhtautuu koulunkäyntiin ja millaisena oppijana hän itsensä näkee.
Mitä itsesäätely on?
Luokkahuonevuorovaikutus
Itsesäätely auttaa lasta keskittymään, säätelemään tunteitaan ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Se on tärkeä oppimisen ja hyvinvoinnin taito, joka kehittyy vähitellen - harjoittelemalla ja yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.
Loma on tarkoitettu palautumiseen
Työhyvinvointi
Lomalla on tarkoitus levätä, jotta palaudumme kuormituksesta ennen seuraavaa kuormitusjaksoa. Palautumisen merkitys korostuu opetusalalla, jossa työhön liittyy jatkuva aktiivisuus ja hälytysvalmiudessa oleminen.
Resilienssi on yksilön ja yhteisön kykyä selviytyä
Työhyvinvointi
Resilienssi on selviytymiskykyä ja joustavuutta. Resilientti työntekijä pärjää eteen tulevista haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi on myös yhteisöllistä; se on yhteisön kykyä tukea jäseniään.
Vuorovaikutuksen avulla oppiminen
Luokkahuonevuorovaikutus
Tutkimuksissa opettajan stressin on todettu vaikuttavan myös opettajan ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen. Siksi tukitoimien tulisi kohdistua työhyvinvoinnin lisäksi myös luokkahuonevuorovaikutukseen. KILO-mallissa hyödynnetään Vuorovaikutuksen avulla oppiminen -mallia.
Työstressi vs. työn imu
Työhyvinvointi
Opetusalalla koetaan työperäistä stressiä selvästi useammin kuin muilla aloilla Suomessa. Työn voimavarat ja koettu työn imu auttavat kuitenkin vähentämään koettuja työn vaatimuksia.
Podcasteja työhyvinvoinnista
Mistä opettajan työhyvinvointi rakentuu, ja miten sitä voidaan vahvistaa koulun arjessa?
KILO – Työhyvinvointia kouluille! -osahankkeen kolmessa podcastissa työhyvinvointia tarkastellaan opettajien ja rehtoreiden kokemusten kautta. Keskusteluissa pohditaan työhyvinvointia kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta: oman työhyvinvoinnin johtamisen, koulun johtamisen sekä yhteisöllisyyden ja kohtaamisen näkökulmista.
Podcasteissa kuulet käytännön kokemuksia siitä, miten omaa hyvinvointia voi huomioida opettajan työssä, miten rehtorit näkevät työhyvinvoinnin tukemisen ja KILO-mallin hyödyntämisen koulussa sekä miten ratkaisukeskeinen ja kohtaava toimintakulttuuri voi vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia.
Kokemuksia opettajien työhyvinvoinnin johtamisesta
Mitä työhyvinvoinnin johtaminen tarkoittaa koulun arjessa? Entä millaisia mahdollisuuksia rehtorilla on vahvistaa opettajien hyvinvointia?
Tässä jaksossa rehtorit Tero Turunen ja Hanna Vihtonen-Vettenniemi jakavat kokemuksiaan työhyvinvoinnin johtamisesta omissa kouluissaan. Esille nousevat erityisesti henkilöstön kuunteleminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja arjen käytännöt, joilla työhyvinvointia voidaan tukea.
Keskustelussa pohditaan myös KILO-mallia ja sitä, miten työhyvinvoinnin kehittämisestä voidaan rakentaa suunnitelmallinen osa koulun arkea.
Miten löysin tavan tehdä opettajan työtä oma hyvinvointini huomioiden?
Miten omaa työhyvinvointia voi oppia johtamaan? Millaisten asioiden huomioimista se vaatii?
Luokanopettaja Marika Korpikari kertoo omasta työhyvinvoinnin polustaan ja siitä, miten hän on löytänyt uuden tavan tehdä opettajan työtä. Miia ja Marika keskustelevat opettajan mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työhönsä, työn rajaamisesta ja oman työhyvinvoinnin johtamisesta.
Jakso nostaa esiin, miten omaa suhdetta työhön voi muuttaa ja oppia tekemään työnsä hyvin ilman, että antaa sille jatkuvasti kaikkensa.
Ratkaisukeskeinen ja kohtaava työyhteisö
Miten työyhteisössä rakennetaan yhteisöllisyyttä ja käännetään huomio ongelmista ratkaisuihin?
Tässä jaksossa ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja ja rehtori Ulriika Huima pohtii yhteisöllisyyden merkitystä, negatiivisuuden haastamista ja ratkaisukeskeisen työyhteisön rakentamista. Johtamisen näkökulmasta keskiöön nousee henkilöstön ottaminen mukaan muutokseen riittävän varhain.
Jakso muistuttaa myös tärkeästä asiasta: pienikin askel oikeaan suuntaan on jo muutos.
Yhteistyöhankkeiden julkaisuja työhyvinvointiin liittyen:
EduRESCUE - resilientti koulu ja koulutus: hankkeen sivustolle
TESSI - Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom: hankkeen sivustolle
EduRescue: Opettajien koronapandemian aikana heikentynyt työn imu ja lisääntynyt työuupumus alkaneet palautua
EduRescue: Opettajien työhön sitoutuminen ja työhyvinvointi koronapandemian aikana
TESSI: Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun